Mitä luin marraskuussa

Marraskuussa olen ehtinyt lukea harmillisen vähän. Blogissakin kuukausi on mennyt lähinnä lokakuun lukemisten tuumailuun.

So American -suoritukset jatkuivat Henry Jamesin Washingtonin aukiolla. 1800-luvun newyorkilaishienoston tavat viehättivät jälleen, vaikka mieleenpainuvammin niiden maailmaan minut vei kesällä Edith Whartonin Viattomuuden aika. Seuraavassakin lukemassani amerikkalaisessa kirjassa liikuttiin New Yorkissa ja venkoiltiin pariutumisen kanssa, mutta nyt nykyajassa: Melissa Bankin Nyt nappaa! täytti odotukseni laadukkaasta ”sinkkukirjallisuudesta” (blääh, mikä termi, eikä tee oikeutta kirjalle). Ja jos nyt aasinsiltoja rakennellaan, niin New York ja nuoren naisen ihmissuhdehuolet olivat tärkeässä osassa myös Riikka Pulkkisen Vieraassa, joka oli minulle Pulkkisen kirjoista tähän asti paras.

Seikkailin myös mielikuvitusmaailmoissa. Leena Krohnin Tainaronin kiehtovalla hyönteisuniversumilla vastasin Ota riski ja rakastu kirjaan -haasteeseen ja korkkasin Lukudiplomi-haasteen. L. Frank Baumin lastenkirjaklassikko Ihmemaa Oz tarjosi mielikuvituksen juhlaa ja sympaattisia elämänviisauksia. Lastenkirjarintamalta luin So American -haasteeseen myös Mark Twainin Tom Sawyerin seikkailut, ja parhaillaan kesken on sen jatko-osa Huckleberry Finnin seikkailut. Sen kuunteluolosuhteita ehdin jo valottaa matkalukemisteemaisissa vastauksissani Paulalta saamaani blogihaasteeseen.

Lukukuun päätti rentouttava tuokio Katja Kallion Tyyppien seurassa. Rentouttavaa lukemista kaipaan edelleen, sillä marraskuu tuntuu kovin pitkältä ja pimeältä. Onneksi pian on joulu!

Tunnelmallisia kaamoslukuja kaikille!