![]() |
| Elokuvasovituksen juliste (1997). (Wikipedia) |
Kirjassa oli paljon samaa kuin Edith Whartonin Viattomuuden ajassa, johon kesällä ihastuin. Tässäkin aiheena ovat New Yorkin hienoston aviohuolet 1800-luvun loppupuolella, ja juonenkäänteitä tärkeämpää on henkilöiden mielenliikkeiden ruodinta. Kirjana viehdyin enemmän Viattomuuden ajasta, mutta ei Washington Squarekaan huono ollut.
Nimensä kirja saa Washingtonin aukiosta, jonka reunalla jykevän arvokkaassa kivitalossa asuvat varakas tohtori Sloper, hänen aikuistuva tyttärensä Catherine ja leskeksi jäänyt sisarensa Lavinia. Pulmana on Catherinen tulevaisuus. Tohtori Sloperin pettymykseksi Catherine ei loista seurapiireissä sen kummemmin älyllään kuin ulkonäölläänkään. Kun komea poikamies Morris Townsend sitten alkaa yhtäkkiä osoittaa Catherineen ylitsevuotavaa kiinnostusta, tohtori haistaa palaneen käryä. Townsend taitaa havitella vain Catherinen rahoja, mutta onko lemmenlyömä neito valmis luopumaan ainoasta kosijastaan?
Romaani koostuu liki kokonaan tämän kysymyksen pähkäilystä. Townsendin motiiveja ja Catherinen mielenliikkeitä ruoditaan eri kokoonpanoissa sukulaisten kesken. Catherine itse on arka, mukautuvainen luonne, jolle ottaa koville asettua voimakastahtoisen isänsä mielipidettä vastaan. Komeaan kosijaan hurmaantunut Lavinia-täti tekee parhaansa juoniakseen avioliittosuunnitelmien puolesta, kun taas tohtori Sloper panee kapuloita rattaisiin.
Tohtori Sloper oli minusta kirjan mielenkiintoisin hahmo: outo yhdistelmä isällistä suojelunhalua ja purevaa, laskelmoivaa ironiaa. Älykästä ja itsevarmaa Sloperia sekä huolestutti että ärsytti, että ainoa tytär ei ollut näistä kumpaakaan, vaan pikemminkin heikkolahjainen ja toivottoman herkkäuskoinen. En saanut selvää, oliko tohtori vilpittömästi huolissaan tyttärestään vai saiko hän pikemminkin jonkinlaista kieroa nautintoa tämän kiduttamisesta. Ehkä vähän molempia, ja tässä ihmisluonteen monimutkaisuuden psykologisessa tutkiskelussa taitaakin piillä Jamesin pointti.
Washingtonin aukion on lukenut ainakin Salla, ja juttua löytyy myös Kiiltomadosta.
Henry James: Washington Square. 1880. Ladattu Project Gutenbergistä.
