Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hergé. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hergé. Näytä kaikki tekstit

16. toukokuuta 2012

Belgia-projekti: Hergé: Les Aventures de Tintin en Amérique (Tintti Amerikassa)


Belgia-projektini on edennyt siihen vaiheeseen, että on korkea aika tutustua maan sarjakuvataiteen kuuluisimpaan tuotokseen eli Hergén Tintti-sarjiksiin. Kirjastosta lainaan osui alun perin vuonna 1932 ilmestynyt, väriversiona vuonna 1946 julkaistu Les Aventures de Tintin en Amérique eli Tintti Amerikassa.

Nyt täytyy kyllä sanoa, etten ehkä ollut ihan kohderyhmää. Pienenä luin jonkin verran Aku Ankkoja ja Asterixejä, mutta niiden jälkeiset sarjakuvakokemukset ovat jääneet vähiin, ja nyt aikuisiällä ne ovat vasta virittelyvaiheessa (tuloksia täällä ja täällä). Tinttiäkin olisi ehkä kannattanut lukea silloin joskus nuorempana, sillä ainakaan tähän aikuislukijaan tämä ei oikein uponnut - tai sitten minun olisi kannattanut ottaa vaari Liisan vinkistä edellisen postauksen kommenteissa eli aloittaa Tintteihin tutustuminen myöhemmistä sarjakuvista eikä näistä ihan ensimmäisistä.

Tarinassa sankarireportteri Tintti ja Milou-koira seikkailevat kieltolakiajan Chicagossa gangstereita pyydystämässä. Juonen kulku on suunnilleen tämä: Tintti tulee kaapatuksi, pelastautuu, ajaa takaa roistoja, joutuu autokolariin, joutuu uudestaan kaapatuksi, pelastautuu, kadottaa Miloun, löytää Miloun, joutuu taas kaapatuksi, pelastautuu, ajaa takaa roistoja, joutuu takaa-ajetuksi, joutuu melkein poltetuksi, pelastautuu, putoaa jyrkänteeltä, pelastautuu, joutuu vangiksi, pelastautuu, ajaa takaa roistoja, joutuu juna-onnettomuuteen, pelastautuu, joutuu melkein lynkatuksi, pelastautuu, joutuu takaa-ajetuksi, pelastautuu, joutuu melkein preeriapalon uhriksi, pelastautuu, joutuu kaapatuksi, pelastautuu, jää melkein junan alle, pelastautuu, kadottaa Miloun, joutuu vangituksi, pelastautuu, löytää Miloun, joutuu melkein lihamyllyyn, pelastautuu, joutuu kaapatuksi, pelastautuu. Niin ja saa lopuksi gangsterit kiikkiin (tietysti).

Melkoista kohellusta siis. Vaaratilanteet ratkeavat niin rivakasti, etteivät ne ehdi tuntua kovin vaarallisilta, ja kerrontatyylikään ei minusta oikein rakenna jännittävän seikkailun tunnelmaa. Otetaan esimerkiksi vaikka allaolevat ruudut. Tintti on parhaillaan eteenpäin kiitävän junan veturissa ja huomaa edessään kiskoilla valtavan kivenjärkäleen. Hurja tilanne siis, mutta miten lukija otetaan mukaan? Staattisella sivukuvalla veturista ja tilannetta selittävällä puhekuplalla, ja sitten toisella ulkoapäin nähdyllä kuvalla veturista. Höh. Eihän tässä pääse ollenkaan Tintin nahkoihin!



No, kuten sanottua, en ehkä ole tälle kirjalle oikeaa kohderyhmää, mutta onpahan ainakin testattu. Ja ehkäpä kokeilen joskus jotain toistakin Tinttiä!

Hergé: Les Aventures de Tintin en Amérique. Casterman, 1983. (1. painos 1947). 62 s. ISBN 2-203-00102-X. Lainattu kirjastosta.

13. toukokuuta 2012

Belgia-projekti: Maailmankirjallisuuden kuuluisin belgialainen...

... saattaa olla hän:

David Suchet Hercule Poirot'n roolissa. (Wikipedia)

Belgia-projektini sai minut miettimään tällaistakin. Tutkimustietoa asiasta minulla ei tietystikään ole, mutta veikkaan, että Agatha Christien luoma Hercule Poirot kuuluu maailmankirjallisuuden tunnetuimpiin belgialaisiin, vaikka tätä herrasmiessalapoliisia saatetaankin joskus erehtyä luulemaan ranskalaiseksi.

Piti oikein tarkistaa Wikipediasta, mikä Poirot'n tausta oikeastaan on. Artikkelin mukaan Christien dekkareissa kerrotaan Poirot'n jääneen eläkkeelle Belgian poliisista ja muuttaneen Englantiin pakolaisena sen jälkeen, kun Saksa miehitti Belgian ensimmäisen maailmansodan aikana. Ensimmäisen Poirot-kirjan aikoihin Englannissa oli suorastaan isänmaallista osoittaa myötätuntoa belgialaisille, sillä Belgian puolueettomuuden loukkaus oli ollut Iso-Britannialle muodollinen syy liittyä sotaan.

(Mielenkiintoinen nippelitieto Wikipediasta on myös se, että "myöhäiskauden kirjoissa esiintyy Christien parodinen omakuva, naispuolinen salapoliisikirjailija Ariadne Oliver, joka harmittelee sitä, että on ottanut kirjojensa sankariksi suomalaisen salapoliisin, vaikkei tiedä Suomesta ja suomalaisista mitään". Tällaisesta Christie-hahmosta en ole kuullutkaan!)

Poirot'n kanssa kuuluisimman kirjallisen belgialaisen kunniasta kilpailee tietysti hän:

Tintti elokuvasta Yksisarvisen salaisuus. (Collider.com)

Kirjallisuuden belgialaisista puhuttaessa ei voi sivuuttaa sankarireportteri Tinttiä. Häpeäkseni en ole lukenut yhtään Georges Prosper Remin eli taiteilijanimeltään Hergén sarjakuvaklassikoista, enkä edes nähnyt elokuvaa, jonka ensi-iltaa vietettiin viime vuonna Brysselissä suurella hälinällä ja näyttävillä mainoskampanjoilla. Jotenkin nuo 3D-animaatiot eivät kiehdo. Sydämeni sulatti sen sijaan elokuvan ensi-illan aikoihin esitetty tv-haastattelu 1960-luvulla tehtyjen Tintti-elokuvien tähdestä, nykyisin 68-vuotiaasta sympaattisesta eläkeläisestä Jean-Pierre Talbot'sta. Miehen yhdennäköisyys piirretyn Tintin kanssa oli aikoinaan hämmästyttävä:

Jean-Pierre Talbot Tintin roolissa. (Black Hole Reviews)

Kumpi siis voittaa, Tintin vai Hercule? Google-matsissa tulos on selvä: Tintille 53,800,000 osumaa, Poirot'lle vaivaiset 10,400,000. Pitänee siis kokeilla sarjakuvia!