Guy Delislen Shenzenin jälkeen jatkan tutkimusmatkaa sarjakuvien pariin Marguerite Abouet'n ja Clément Oubrerien Aya de Yopougonin (2005, suom. 2010) parissa. Kirjaston hyllystä bongaamani kirja näytti epämääräisesti tutulta, ja jälkeenpäin hoksasin Sallan kirjoittaneen tästä vastikään.
Marguerite Abouet'n omiin nuoruusmuistoihin perustuva kirja kertoo 19-vuotiaan Ayan elämästä Norsunluurannikolla 1970-luvun lopulla. Aihe oli kerrassaan virkistävä. Afrikka on minulle kovin tuntematon maanosa, ja Norsunluurannikosta tulevat mieleen vain köyhyys ja levottomuudet. Oli hauskaa kurkistaa sarjakuvan kautta ihan tavallisten ihmisten ihan tavalliseen arkeen. Aya perheineen ja ystävineen elää Abidjanissa ei-niin-hienossa Youpougonin kaupunginosassa. Nuorison elämän täyttävät nuorison ilot ja murheet: karataan vanhemmilta salaa bileisiin, tapellaan poikien huomiosta, lintsataan koulusta ja niin edelleen.
Tarinan pääosassa ovat Aya ja hänen ystävänsä Bintou ja Adjoua. Aya on kolmikosta vakavamielisin: opiskelee ahkerasti ja aikoo lääkäriksi. Bintoua ja Adjouaa kiinnostaa enemmän miesten iskeminen. Kerronnan sävy on kevyt, vaikka tarinassa käsitellään vakaviakin asioita. Kolmikon maailmaan kuuluvat tyttöjen jutut - juorut, huvittelu, unelmat - mutta myös niukan arjen asettamat rajoitteet ja yhteisön odotukset sille, miten nuorten naisten pitäisi elämäänsä elää.
Juonen osalta täytyy tunnustaa, että välillä olin vähän pihalla kohtalaisen lukuisten henkilöiden suhteen. Kukas tämä nyt olikaan, kenen kaveri tai sukulainen? Lievää hämmennystä aiheutti myös henkilöiden puheenparsi, kunnes kirjan loppuun päästyäni hoksasin viimeisiltä sivuilta Yopougonin slangin sanaston, joka valaisi muun muassa takapuolen monen monituisia lempinimiä Norsunluurannikolla.
Clément Oubrerien piirrosjälki on eloisaa, humoristista ja värikylläistä. Kirjan tunnelmat tuntuvat aidoilta: yön mustuus, päivän paahde. Näytesivun voi vilkaista täältä. Mielenkiintoinen on myös Kepan sivuilla ilmestynyt Marguerite Abouet'n haastattelu, jossa kerrotaan muun muassa, että Aya-kirjojen pohjalta (ranskaksi niitä on ilmestynyt ainakin kuusi) on tekeillä myös täyspitkä animaatioelokuva.
Marguerite Abouet & Clément Oubrerie: Aya de Yopougon 1. Gallimard 2005. Lainattu kirjastosta. Suomeksi: Aya - elämää Yop Cityssä, Arktinen banaani 2010.
Marguerite Abouet'n omiin nuoruusmuistoihin perustuva kirja kertoo 19-vuotiaan Ayan elämästä Norsunluurannikolla 1970-luvun lopulla. Aihe oli kerrassaan virkistävä. Afrikka on minulle kovin tuntematon maanosa, ja Norsunluurannikosta tulevat mieleen vain köyhyys ja levottomuudet. Oli hauskaa kurkistaa sarjakuvan kautta ihan tavallisten ihmisten ihan tavalliseen arkeen. Aya perheineen ja ystävineen elää Abidjanissa ei-niin-hienossa Youpougonin kaupunginosassa. Nuorison elämän täyttävät nuorison ilot ja murheet: karataan vanhemmilta salaa bileisiin, tapellaan poikien huomiosta, lintsataan koulusta ja niin edelleen.
Tarinan pääosassa ovat Aya ja hänen ystävänsä Bintou ja Adjoua. Aya on kolmikosta vakavamielisin: opiskelee ahkerasti ja aikoo lääkäriksi. Bintoua ja Adjouaa kiinnostaa enemmän miesten iskeminen. Kerronnan sävy on kevyt, vaikka tarinassa käsitellään vakaviakin asioita. Kolmikon maailmaan kuuluvat tyttöjen jutut - juorut, huvittelu, unelmat - mutta myös niukan arjen asettamat rajoitteet ja yhteisön odotukset sille, miten nuorten naisten pitäisi elämäänsä elää.
Juonen osalta täytyy tunnustaa, että välillä olin vähän pihalla kohtalaisen lukuisten henkilöiden suhteen. Kukas tämä nyt olikaan, kenen kaveri tai sukulainen? Lievää hämmennystä aiheutti myös henkilöiden puheenparsi, kunnes kirjan loppuun päästyäni hoksasin viimeisiltä sivuilta Yopougonin slangin sanaston, joka valaisi muun muassa takapuolen monen monituisia lempinimiä Norsunluurannikolla.
Clément Oubrerien piirrosjälki on eloisaa, humoristista ja värikylläistä. Kirjan tunnelmat tuntuvat aidoilta: yön mustuus, päivän paahde. Näytesivun voi vilkaista täältä. Mielenkiintoinen on myös Kepan sivuilla ilmestynyt Marguerite Abouet'n haastattelu, jossa kerrotaan muun muassa, että Aya-kirjojen pohjalta (ranskaksi niitä on ilmestynyt ainakin kuusi) on tekeillä myös täyspitkä animaatioelokuva.
Marguerite Abouet & Clément Oubrerie: Aya de Yopougon 1. Gallimard 2005. Lainattu kirjastosta. Suomeksi: Aya - elämää Yop Cityssä, Arktinen banaani 2010.
Hauska yhteensattuma, kannoin tämän juuri kirjastosta kotiin :D Vaikuttaa kivalta!
VastaaPoistaTämä voisi kiinnostaa kovastikin! Kiitos esittelystä, en ollut tätä aiemmin bongannut mistään.
VastaaPoistaNorkku: Tämä oli tosiaan hauska kurkistus elämään Yop Cityssä. Mukavia lukuhetkiä!
VastaaPoistaKaroliina: Minäkään en ollut nähnyt tätä muualla kuin Sallan blogissa. Hyvä, että jäi sieltä alitajuntaan, niin hoksasin napata mukaan kirjaston hyllystä. :)