Olen lukenut
Roald Dahlin Kiss Kiss -kokoelman novellit jo, mutta kun tämä Penguin-pokkari tuli divarissa vastaan, sitä ei voinut jättää hyllyyn. Niin loistava kansi: aikakoneella suoraan 70-luvulle! Minun painokseni on vuodelta 1978, mutta Googlen mukaan kannen suunnitteli vuonna 1970 Omnific-toimiston
Derek Birdsall. Olisipa hauska saada kirjan seuraksi muutkin samassa sarjassa ilmestyneet Dahlin kokoelmat.
Someone Like Youn kannessa on samaan tyyliin piirretty pelottava silmä,
Over To Youssa reikäinen laskuvarjo ja
Switch Bitchissä hassut nänninamikat.
Kuvia täällä.
Kirja sisältää 11 tarinaa, joista osa on alun perin ilmestynyt amerikkalaisissa lehdissä ja kokoelmana vuonna 1959. Suomeksi Dahlin novelleja on niputettu kokoelmiksi vähän eri tavalla.
Kiss Kissin novelleja löytyy
Pentti Saarikosken suomentamina kokoelmista
Rakkaani, kyyhkyläiseni (Otava, 1961) ja
Joku kaltaisesi (Otava, 1970) ja niiden yhdistelmästä
Nahka ja muita novelleja (Otava, 2007).
Takakansi mainostaa kirjaa näin:
If your taste is for the macabre, the sick, the outrageous, the unexpected, the horrifying - Roald Dahl will give you orgiastic delight. If not, you are going to miss one of the most sophisticated collections of short stories in print.
No, "orgiastic delight" on ehkä vähän liioiteltu ilmaus, mutta hyrisyttäviä Dahlin novellit kyllä ovat. Suosikkejani olivat kokoelman aloittava
The Landlady, jossa nuorimies löytää yösijan herttaisesta mutta omintakeisesta majatalosta,
Parson's Pleasure, jossa kirkonmies harjoittaa sivutoimenaan antiikkikauppaa, ja
Mrs Bixby and the Colonel's Coat, jossa uskoton aviovaimo juonittelee. Yhtä herkullisen hyytäviä käänteitä on kyllä kokoelman muissakin tarinoissa.
Dahlin novellit sijoittuvat tavalliseen maailmaan, jossa tavalliset ihmiset elävät tavallista elämää, kunnes kuvaan ilmestyy jotain outoa, vinksahtanutta. Makaaberit loppuhuipennukset eivät tule aivan puun takaa, sillä Dahl tiputtelee matkan varrelle vihjeitä siitä, mitä tuleman pitää. Lukija aavistaa, että tulossa on jotain inhaa, ja odottaa yhtä aikaa kammoten ja kieli pitkällä, että tarinan henkilöt astuvat ansaan.
Dahlin ihmiskuva on mustan huumorin sävyttämä eikä kovin lempeä. Novellit ovat täynnä hyväuskoisia hölmöjä, jotka eivät näe nenäänsä pidemmälle, ja omahyväisiä juonittelijoita, jotka kompastuvat omaan nokkeluuteensa. Joskus paha saa palkkansa, usein ei. Masentava Dahl ei silti ole, vaan vain kekseliään, kutkuttavan pirullinen. Suosittelen!
Roald Dahl: Kiss Kiss. Penguin Books, 1978 (1. painos Alfred Knopf, 1959). 232 s. ISBN 0140018328.
