Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ahava Selja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ahava Selja. Näytä kaikki tekstit

22. huhtikuuta 2011

Päivät 22, 23, 24 - Oman hyllyn suosikkeja, lukematta jääneitä ja lukuvinkki

Otan tänään hiukan etumatkaa, koska viikonloppuna aion keskittyä kirjojen sijasta suklaamuniin.

Päivä 22 - Kirjasuosikkeja, jotka omistan

Kirjani ovat maantieteellisesti jokseenkin hajallaan, joten nykyisessä hyllyssäni on lähinnä sinne viimeisen parin vuoden aikana päätyneitä kirjoja. Valitsin niistä tänään neljä.


Tracy Chevalierin Girl with a Pearl Earring (1999) eli Tyttö ja helmikorvakoru, koska unohdin sen elokuvalistasta, vaikka ihastuin sekä elokuvaan että kirjaan.

Donna Tarttin The Secret History (1992) eli Jumalat juhlivat öisin, koska se on jäänyt mieleeni vaikuttavan tummatunnelmaisena lukukokemuksena.

Olavi Paavolaisen Nykyaikaa etsimässä (1929), koska se on loistava matkakertomus 1920-luvun kuohuista Euroopan kulttuurikaupungeissa suomalaissilmin.

Lopuksi Annemarie Selinkon Désirée (1956), koska sen "sivuilla herää loistoonsa Ranskan keisarinajan komeus, hovin kimaltava elämä, juonittelut ja dramaattiset käänteet", kuten takakansi mainostaa. Päähenkilö on jokseenkin rasittava, mutta huikeat tunnekuohut ja historian hyrskynmyrskyt viihdyttävät silti.

Päivä 23 - Kirja, jota en ole vieläkään lukenut

Voi, näitä on monta! Siis kirjoja, jotka olen periaatteessa halunnut tai aikonut lukea, mutta joita ei jostain syystä vain ole tullut luettua.

Hiukan häpeillen tunnustan, etten ole lukenut yhtään Muumi-kirjaa, paitsi ehkä jonkin kuvakirjan, enkä edes muista minkä. En tiedä miksi. Ei minulla ole mitään muumeja vastaan! Huhtihaasteen aikana on taas käynyt ilmi, miten rakkaita Tove Janssonin kirjat monelle ovat, joten ehkäpä saan tästä uutta pontta tutustua hänen tuotantoonsa.

En ole myöskään lukenut yhtään Harry Potteria. Enkä yhtään J. R. R. Tolkienin kirjaa.

Ja venäläiset klassikot sitten. Tähän kaipaisin vinkkejä. Olen lukenut vain Gogolin Kuolleet sielut ja muutaman Tsehovin novellin kokoelmasta Nainen ja sylikoira. Mistä kannattaisi aloittaa? Anna Karenina? Sota ja rauha? Karamazovin veljekset? Rikos ja rangaistus? Idiootti? Kolme sisarta? Lokki?

Päivä 24 - Kirja, jonka toivoisin saavan enemmän lukijoita

Ilmiselviä jättimenestyksiä lukuun ottamatta minulla on heikohko käsitys siitä, mitä kirjoja luetaan paljon ja mitä vähän. Valitsen tähän kohtaan siis yhden melko vastikään ilmestyneen kirjan, joka mielestäni ansaitsee tulla luetuksi eli Selja Ahavan Eksyneen muistikirjan (2010), josta kirjoitin tammikuussa.

Kirjasta ovat pitäneet myös ainakin Sanna, Naakku, Joana, Seija Vilén, Kirjavinkkien Irja, Kiiltomadon Anna Ovaska, Keskisuomalaisen Rauha Kejonen, Turun Sanomien Mari Viertola ja Helsingin Sanomien Antti Majander, eli ei tämä ehkä aivan pimentoon jäänyt ole. Mutta lukekaa muutkin!

27. tammikuuta 2011

Selja Ahava: Eksyneen muistikirja

Kuulutus kotimaisten esikoiskirjailijoiden ystäville! Selja Ahavan Eksyneen muistikirja (2010) on kaunis pieni romaani siitä, miltä maailma näyttää, kun muisti pettää.

Tarinan eksynyt on Anna, jonka elämään miehen kuolema ja lapsettomuus jättävät niin ammottavan aukon, etteivät muistot, ajatukset ja unelmat enää löydä tyhjyyden keskellä paikoilleen.

Kesät luonnon keskellä saaressa, uusi elämä Lontoon humussa, haaveiksi jääneet lapset... Arjen tapahtumat putoilevat palasiksi, sekoittuvat keskenään ja limittyvät uudelleen yhteen - joskus oikeinpäin, joskus aivan nurinkurin.
Silloin se tapahtui taas. Anna tunsi kuinka putosi huoneesta pois, astui ikään kuin sivuun. Siinä hän sitten makasi, edelleen sohvalla mutta hieman jengoiltaan, hieman outona ja katsoi itseään kuin vierasta. Mitä minä täällä teen? Anna mietti.
Koskettavinta kirjassa on minusta se lämpö, jolla Ahava kuvaa Annan murheita ja unohteluja. Harhat ovat usein hullunkurisia - Annan asunnossa seikkailee nälkäinen karhuperhe ja vaatekaapissa lymyää lapsikatras - mutta ne eivät koskaan tee Annaa tyhmäksi tai naurettavaksi, ainoastaan inhimilliseksi.
Syksy pimeni. Aamut myöhästyivät viikko toisensa jälkeen enemmän, Anna niiden mukana. Lopulta pitkä odotus päättyi, ja alkoi syntyä lapsia. Ensimmäisenä tuli Liina-Liina, heti pian sen jälkeen Ahti Joonas ja Piia Pampula. Ne ilmestyivät mitä oudoimmista paikoista. Liina-Liina paisui pullataikinasta: kesken vaivaamisen Anna vain tajusi, että turvonnut pulla oli muuttunut lapseksi. Hän nosti keittiöpyyhkeeseen sotkeutuneen jauhoisen vauvan syliinsä ja painoi sen hellästi rintaansa vasten.
Eksyneen muistikirja kertoo mielen hapertumisesta, mutta kirja ei ole sen kummemmin synkeydessä piehtaroiva nyyhkytarina kuin terveyspoliittinen kannanottokaan. Se on vain kaunis kuvaus eräästä elämästä, sen outouksista ja ihmeistä.

Selja Ahava: Eksyneen muistikirja. Gummerus, 2010. 203 s. Kannen suunnittelu Jenni Noponen. ISBN 978-951-20-8176-9. Saatu lahjaksi.