Syyskuussa sain ensinnäkin vihdoin purettua blogiin loput kesäkuisen lukumaratonin kirjat. Niiden herättämät tunnelmat eivät olleet enää aivan tuoreina mielessä, mutta oli mukavaa pohdiskella maratonilla luettuja kirjoja uudestaan näin jälkikäteen, kun itse urakan aikana niitä vain paahtoi vauhdilla eteenpäin.
Maraton-kirjoista kirjoitin siis näistä: Tove Janssonin Kuvanveistäjän tytär (ihana, tunnelmallinen!), Päivi Alasalmen Tuo tumma nainen (ovelan kohtalokas), Anja Snellmanin Aura (kirjallisen mietteliäs ensikohtaaminen Snellmanin kanssa), Markus Nummen Kadonnut Pariisi (kekseliäs ja sympaattinen), Veikko Huovisen Koirankynnen leikkaaja (juurevan sysisuomalainen) ja Tuomas Kyrön Miniä (viihdyttävä loppuspurtti). Kaikki olivat mukavia tuttavuuksia. Ehkä vähiten omalta tuntui Huovinen, mutta ainakin listan neljältä ensimmäiseltä aion kyllä vakaasti lukea joskus jotain muutakin.
Syyskuussa luetuista en sitten saanutkaan kirjoitetuksi kuin 30-luvulla Nobelin voittaneen Sinclair Lewisin romaanista Main Street, suomeksi Valtakatu. Erinomainen valinta So American -haasteeseen! (Katso myös lukuvinkkejä kongressin kirjastolta.)
Lisää amerikkalaista kirjallisuutta on tulossa blogiin lähiaikoina. Jo luettu on F. Scott Fitzgeraldin This Side of Paradise ja loppumetreillä äänikirjana kuunneltu Harriet Beecher Stowen Setä Tuomon tupa. Se on saatellut työmatkojani viimeiset viikot ja tuntuu suoraan sanottuna pitkältä kuin nälkävuosi.
Syyskuisia blogi-iloja tarjosi myös Amman copycat-kirjankansikisa, johon osallistui mieletön määrä mielettömän hienoja kansia. Oma kyhäelmäni pinnisti peräti pistesijoille. Odotan jo innolla kisan seuraavaa painosta – toivottavasti tästä tulee perinne!
Lokoisaa lokakuuta kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti