Omalta osaltani osallistun keskusteluun onnittelemalla aivan kerrassaan kaikkia kirjabloggaajia Rakkaudesta kirjaan -palkinnosta! On hauskaa, että tällainen kollektiivinen tunnustus osaltaan levittää lukemisen ilosanomaa. Palkitut viisi bloggaajaa edustavat hienosti erilaisia tapoja kirjoittaa ja keskustella kirjoista. Uutisen rohkaisemana oli erityinen ilo tutustua myös kirjabloggaukseen toisella kotimaisella eli minulle ennestään tuntemattoman Bokbabbelin sivuilla.
Noista muista puheenaiheista mainittakoon arvostelukappaleet, joista virisi keskustelua esimerkiksi Ilsen ja Marjiksen tartuttua aiheeseen. Moneen blogiin on viime aikoina ilmestynyt bloggaajan ja blogin "toimituksellisen linjan" esittely. Lurun luvuissa näin pitkälle ei ole vielä päästy, mutta mainitsenpa aiheen nyt, kun satuin tässä kuussa lukemaan blogihistoriani toisen arvostelukappaleen eli Henna Helmi Heinosen Veljen vaimon. (Se toinen oli Kirsti Ellilän Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin. Vai puhutaanko arvostelukappaleista vain uutuuksien kohdalla?)
Omalta osaltani olen ratkaissut asian siinä samalla, kun olen viime aikoina ottanut tavaksi kirjata blogikirjoitusten loppuun perustiedot lukemistani kirjoista, mukaan lukien sen, mistä olen kirjan käsiini saanut. Alkusysäyksenä käytännölle oli oma tilastointi-innostukseni, mutta mukavaa on, jos tiedoista on iloa tai hyötyä myös blogin lukijoille. Näissä pienen präntin peräkaneeteissa yritän muistaa mainita myös kirjojen kääntäjät ja kuvittajat, joiden panos kokonaisuuteen tuppaa muutoin helposti unohtumaan.
Arvostelukappaleita tullee blogissa näkymään harvakseltaan, sillä olen huono pysymään uutuuskirjojen tahdissa ja muutenkin melko pihalla kirjamaailman päivänpolttavista kysymyksistä. Niistä on kuitenkin aina hauskaa lukea, joten kiitos ja kannustus kaikille ajan hermolla oleville bloggareille! Kirjoissa hienoa on, että niitä tulee koko ajan uusia - ja silti vanhat eivät vanhene.
No, pitemmittä puheitta:
Lokakuun luetut
- Henna Helmi Heinonen: Veljen vaimo
- Sarah Waters: The Little Stranger (Vieras kartanossa)
- Inari Krohn: Musta ja muut värit
- Lewis Carroll: Alice's Adventures in Wonderland and Through the Looking-Glass and What Alice Found There
- Helena Frith Powell: Two Lipsticks and a Lover
Kuukauden helmi oli tällä kertaa Sarah Watersin mukaansatempaava ja huikean vahvatunnelmainen Vieras kartanossa, joka on kerännyt paljon faneja blogeissa ja sai minusta yhden lisää. Myös kuukauden molemmat kotimaiset olivat mieluisia lukukokemuksia. Heinosen kohuesikoinen Veljen vaimo yllätti myönteisesti henkilöhahmoillaan, ja Inari Krohnin Musta ja muut värit oli viehättävä taiteilija- ja aikuistumisromaani 60-luvun Helsingistä. Suosittelen kaikille taiteen ystäville!
Marraskuussa tulossa on ainakin kirja laiskottelun taidosta, joka tulee näin syyskiireiden keskellä tarpeeseen. Yöpöydällä partaansa raapii myös herra Hemingway.
Valoisaa marraskuuta kaikille!
Vieras kartanossa on varmaan juuri sellainen kirja, johon en ilman blogihehkutusta ikina uskaltaisi tarttua: Se kun näyttää niin paksultakin! Nyt jo haaveilen että ehkä joululomalla maltan keskittyä siihen :).
VastaaPoistaVieras kartanossa olisi minulta mennyt ohi ilman blogikirjoituksia, sille en ole aikaisemmin tutustunut Watersin tuotantoon. Ihastuin siihen sen verran, että aion kyllä lukea Watersilta muutakin!
VastaaPoistaHei täällä on yksi joka ei ole lukenut kuin yhden arvostelukappaleen! ;) ja se oli tuo Veljen vaimo. Olen ollut jotenkin äärettömän huono pyytämään arvostelukappaleita, jotenkin siis tarvitsee hieman prosessoida tätä ajatusta vielä. Nyt pyysin Avaimelta miitissä olleiden kirjailijoiden kirjat. Katsotaan miten käy..
VastaaPoistaTessa, Vieras kartanossa on erinomaista joululomalukemista! Se oli minusta juuri sellainen kirja, johon on ihanaa uppoutua, kun on riittävästi aikaa ja ympärillä oikea tunnelma.
VastaaPoistaSusa, minäkin haluaisin lukea Watersin muitakin kirjoja. Hypistelin jonkin aikaa sitten divarissa Tipping the Velvet -pokkaria, mutta en tullut ostaneeksi, ja nyt kaduttaa. :)
Naakku, Veljen vaimon osalta kynnys aloitteleville blogikriitikoille oli tosiaan rohkaisevan matala, kirjailijan nettiaktiivisuuden ansiosta kai. Blogeille suunnatut arvostelukappaleet ovat minusta hyvä juttu - sana leviää ja keskustelu viriää - mutta toisaalta ei sekään ole hauskaa, jos kaikki lukevat samoja kirjoja samaan aikaan. Sinunkin blogissasi on mukavaa lukea niin Shakespearesta kuin syksyn uutuuksistakin!