14. syyskuuta 2011

Kari Hotakainen: Ihmisen osa

Kiinnostuin Kari Hotakaisen Ihmisen osasta (2009) Hiirenkorvia ja muita merkintöjä -blogissa, jossa Joana piti kirjasta kovasti ja linkkasi myös Ilsen kehuvaan arvioon.

Romaanin idea onkin aivan mainio: 80-vuotias entinen lankakauppias Salme Malmikunnas myy elämäntarinansa kirjailijalle, joka kärsii inspiraation puutteesta.
Olin jo aikeissa lähteä, kun se kysyi millaisen elämän olin elänyt. Ei semmosta saa kysyä tuntemattomalta, mutta jollain lailla se ei nyt tuntunut tungettelevalta. Sanoin eläneeni niin paljon, etten ole ehtinyt kunnolla hampaita pestä.
Kun Salme alkaa avata elämäänsä kirjailijan nauhuriin, tarinan kaaret laajenevat hänen mykkäkoulua pitävään mieheensä Paavoon ja heidän kolmeen aikuiseen lapseensa. Helenan, Pekan ja Maijan kautta Hotakainen käsittelee elämää nyky-Suomessa monelta kantilta. On oravanpyörää ja vauhdista putoamista, työttömyyttä, maahanmuuttoa, uusperheitä, menestystä ja pärjäilyä, iloa ja surua.

Juu. Mitäs tästä nyt sanoisi. Jotenkin en sittenkään päässyt oikein sisään tähän kirjaan, vaikka tuntui, että olisi pitänyt päästä. Yhteiskunnallisia ulottuvuuksia löytyy, oivaltavia ajatuksia on melkein joka sivulla, monimutkaisia henkilöitä luodaan taitavan yksinkertaisilla keinoilla... Ihailin Hotakaisen kirjoittajantaitoa, mutta jotenkin ulkokohtaisesti, eläytymättä. Ehkä nyt ei vain ollut tälle kirjalle oikea hetki.

Salme Malmikunnakseen tykästyin kyllä kovasti. Topakan eläkeläisen riemastuttava kertojanääni valloitti minut heti kirjan ensimmäisellä sivulla. Ihana teräväkielinen rouvasihminen, jolla on jalat maassa ja sydän paikallaan! Olisin halunnut Salmea rutkasti lisää, ja ehkä tässä on yksi syy, miksi minulla oli vähän vaikeuksia innostua hänen jälkikasvunsa edesottamuksista: olisin tutustunut mieluummin harvempiin henkilöihin mutta syvemmin. Tuntui, että kirjassa oli ihmisiä ja aiheita useampaankin romaaniin.

Paljon kehuttu kirja saa minulta siis tällä kertaa mitäänsanomattoman arvosanan ihan kiva. Mutta Salmelle kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!

Kari Hotakainen: Ihmisen osa. Siltala, 2009. 276 s. ISBN 978-952-234-021-4. Lainattu vanhemmilta.

2 kommenttia:

  1. Kuuntelin tämän ensin Valkaman lukemana äänikirjana ja olin viikko sitten teatterissa katsomassa. Todella hieno kirja!

    VastaaPoista
  2. Oi, Ritva Valkama varmasti lukee tämän hienosti! Teatteriinkin voin kuvitella tämän sopivan. En tiedä miksi kirja ei nyt vain jotenkin tarttunut minuun.

    VastaaPoista