14. maaliskuuta 2012

Kirjasta elokuvaksi: Siilin eleganssi

Kuva: BUZZ... littéraire

Ennen elokuvan katsomista mietin, miten Muriel Barberyn romaani Siilin eleganssi (2006, suom. 2010) mahtaa taipua valkokankaalle. Suuri osa kirjasta on yksinäisten ihmisten sisäistä monologia, ja kummallakin päähenkilöllä, 11-vuotiaalla älykkölapsi Palomalla ja portinvartijarouva Renéellä, on niin omanlaisensa sisäinen maailma, että ajattelin tarinan olevan vaikea visualisoida.

Mona Achachen ohjaamassa elokuvassa (2009) kirjan elementtejä onkin "elokuvallistettu". Romaanissa Paloma kirjaa havaintojaan perheensä ja kotitalonsa elämästä salaiseen päiväkirjaan; elokuvassa välineenä on videokamera. Elokuva menee Paloman pään sisään sekä kameran linssin että kertojanäänen kautta. Renéen näkökulma sen sijaan jää ulkoa päin nähdyksi, toisin kuin kirjassa, jossa minäkertojina ovat vuoroin molemmat päähenkilöt.

Molemmat pääosanesittäjät hoitivat minusta hommansa kunnialla. Palomaa esittävä Garance Le Guillermic oli ihan eri näköinen kuin miksi olin tytön kirjaa lukiessani kuvitellut, mutta ei hullumpi. Josiane Balaskon Renée oli juuri niin kolho ja tyly kuin pitää, mutta väläytteli sopivasti myös hahmonsa herkempää puolta. (Elokuvassa minua kyllä turhautti sama kuin kirjassa: teki mieli ravistella Renéetä, että älä jaksa olla tuollainen jurmu.) Ja yläkerran japanilaista herrasmiesnaapuria esittävä Togo Igawa oli kerrassaan charmantti!

Pientä miinusta antaisin elokuvan lopusta, joka tuntui vähän töksähtävältä ja kiirehdityltä. Loppu ei ollut kirjassakaan suosikkikohtani, mutta elokuvassa loppunousu jäi jotenkin kesken, vajaan tuntuiseksi. Summa summarum sanoisin siis, että ihan kohtalainen sovitus vaikeasti elokuvitettavasta kirjasta, mutta kirja oli kyllä parempi.

12 kommenttia:

  1. Minua kirjan loppu itketti kovasti, en tiedä, uskallanko katsoa elokuvaa :D varsinkin, kun tunnetusti vuodan kuin vuoripuro liiankin helposti, mm. Bruce Willisin elokuvat ovat saaneet minut kyynelehtimään. (Ei Die Hard sentään...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haikea loppu tässä tosiaan on... Mutta hih, en ole nähnyt yhtään Bruce Willisin elokuvaa, joten en osaa vertailla itkettävyyttä :D

      Poista
  2. Uskoisin, että se huumori, joka kirjassakin on, sopii hyvin valkokankaalle. Naisten keskinäinen marmatus taipuu varmasti dialogiksi ja monologikin on joskus näyttämöllä kiinnostavampaa kuin kirjan sivuilla. Tämä täytyykin katsastaa! Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, on tässä hillittyä huumoriakin, esimerkiksi Paloman terävissä huomioissa. Suosittelen kyllä elokuvaa kirjasta pitäneille, ihan kiva nähdä tällainen tulkinta.

      Poista
  3. Kiinnostavaa! Minä en edes tiennyt, että tästä on tehty elokuva. Haluaisin nähdä sen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, liekö tätä Suomen elokuvateattereihin tuotu tai muuten kovasti markkinoitu? Voipi olla, että enimmäkseen ranskankielisille markkinoille - vaikka kirja kai on menestynyt monissa maissa, joten eiköhän elokuvallekin olisi potentiaalia.

      Poista
  4. Luru, olen katsonut elokuvan trailerin ja ihastuin Renéetä näyttelevään naiseen, koska hän oli aivan kuin olin kuvitellutkin. Kirjassakin loppu oli töksähtävä. Siilin eleganssi olisi voinut olla minulla jopa parheiden listoilla omana vuonnaan, jos loppu olisi ollut parempi.

    Katsoitko filmin ranskaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, katsoin elokuvan ranskaksi. Renéen näyttelijä oli kyllä hyvä! Josiane Balasko on käsittääkseni Ranskassa arvostettu ja monipuolinen näyttelijä. Elokuvan ja kirjan lopusta olen samaa mieltä... olin vähän pettynyt "töksähdykseen".

      Poista
    2. No, sitten en tätä näe, sillä en ole lukenut yhtään ranskaa...Mikä harmi, että olemme kansana niin pieni katsojakunta, että emme saa kiinnostavampia filmejä suomeksi.

      Yksi ihana leffa on kirjasta Pöytiin ja vuoteisiin tehty Suklaata iholla (Como agua para chocolate), mutta en löydä sitä myynnistä mistään. Se on tullut kerran kauan sitten televisiosta ja siinäpä filmi, jota en unohda.

      Poista
    3. Minä muistan lukeneeni tuon Pöytiin ja vuoteisiin, mutta olenkohan nähnyt elokuvan? Kirja ainakin oli hyvä, joten elokuvakin olisi hienoa nähdä.

      Poista
  5. Enpä edes tiennyt että tästä on elokuva, sain kirjan itse juuri luettua. Kuulostaa yllättävän hyvältä, pitää tutkailla jos tämän löytäisi jostain. Kiitos kiinnostavasta arviosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ei tosiaan ehkä ole ollut missään maailmanlaajuisessa multiplex-levityksessä, mutta ihan mukavaa katsottavaa! Toivottavasti löytyy!

      Poista