Otan tänään hiukan etumatkaa, koska viikonloppuna aion keskittyä kirjojen sijasta suklaamuniin.
Päivä 22 - Kirjasuosikkeja, jotka omistan
Kirjani ovat maantieteellisesti jokseenkin hajallaan, joten nykyisessä hyllyssäni on lähinnä sinne viimeisen parin vuoden aikana päätyneitä kirjoja. Valitsin niistä tänään neljä.
Tracy Chevalierin Girl with a Pearl Earring (1999) eli Tyttö ja helmikorvakoru, koska unohdin sen elokuvalistasta, vaikka ihastuin sekä elokuvaan että kirjaan.
Donna Tarttin The Secret History (1992) eli Jumalat juhlivat öisin, koska se on jäänyt mieleeni vaikuttavan tummatunnelmaisena lukukokemuksena.
Olavi Paavolaisen Nykyaikaa etsimässä (1929), koska se on loistava matkakertomus 1920-luvun kuohuista Euroopan kulttuurikaupungeissa suomalaissilmin.
Lopuksi Annemarie Selinkon Désirée (1956), koska sen "sivuilla herää loistoonsa Ranskan keisarinajan komeus, hovin kimaltava elämä, juonittelut ja dramaattiset käänteet", kuten takakansi mainostaa. Päähenkilö on jokseenkin rasittava, mutta huikeat tunnekuohut ja historian hyrskynmyrskyt viihdyttävät silti.
Päivä 23 - Kirja, jota en ole vieläkään lukenut
Voi, näitä on monta! Siis kirjoja, jotka olen periaatteessa halunnut tai aikonut lukea, mutta joita ei jostain syystä vain ole tullut luettua.
Hiukan häpeillen tunnustan, etten ole lukenut yhtään Muumi-kirjaa, paitsi ehkä jonkin kuvakirjan, enkä edes muista minkä. En tiedä miksi. Ei minulla ole mitään muumeja vastaan! Huhtihaasteen aikana on taas käynyt ilmi, miten rakkaita Tove Janssonin kirjat monelle ovat, joten ehkäpä saan tästä uutta pontta tutustua hänen tuotantoonsa.
En ole myöskään lukenut yhtään Harry Potteria. Enkä yhtään J. R. R. Tolkienin kirjaa.
Ja venäläiset klassikot sitten. Tähän kaipaisin vinkkejä. Olen lukenut vain Gogolin Kuolleet sielut ja muutaman Tsehovin novellin kokoelmasta Nainen ja sylikoira. Mistä kannattaisi aloittaa? Anna Karenina? Sota ja rauha? Karamazovin veljekset? Rikos ja rangaistus? Idiootti? Kolme sisarta? Lokki?
Päivä 24 - Kirja, jonka toivoisin saavan enemmän lukijoita
Ilmiselviä jättimenestyksiä lukuun ottamatta minulla on heikohko käsitys siitä, mitä kirjoja luetaan paljon ja mitä vähän. Valitsen tähän kohtaan siis yhden melko vastikään ilmestyneen kirjan, joka mielestäni ansaitsee tulla luetuksi eli Selja Ahavan Eksyneen muistikirjan (2010), josta kirjoitin tammikuussa.
Kirjasta ovat pitäneet myös ainakin Sanna, Naakku, Joana, Seija Vilén, Kirjavinkkien Irja, Kiiltomadon Anna Ovaska, Keskisuomalaisen Rauha Kejonen, Turun Sanomien Mari Viertola ja Helsingin Sanomien Antti Majander, eli ei tämä ehkä aivan pimentoon jäänyt ole. Mutta lukekaa muutkin!
Päivä 22 - Kirjasuosikkeja, jotka omistan
Kirjani ovat maantieteellisesti jokseenkin hajallaan, joten nykyisessä hyllyssäni on lähinnä sinne viimeisen parin vuoden aikana päätyneitä kirjoja. Valitsin niistä tänään neljä.
Tracy Chevalierin Girl with a Pearl Earring (1999) eli Tyttö ja helmikorvakoru, koska unohdin sen elokuvalistasta, vaikka ihastuin sekä elokuvaan että kirjaan.
Donna Tarttin The Secret History (1992) eli Jumalat juhlivat öisin, koska se on jäänyt mieleeni vaikuttavan tummatunnelmaisena lukukokemuksena.
Olavi Paavolaisen Nykyaikaa etsimässä (1929), koska se on loistava matkakertomus 1920-luvun kuohuista Euroopan kulttuurikaupungeissa suomalaissilmin.
Lopuksi Annemarie Selinkon Désirée (1956), koska sen "sivuilla herää loistoonsa Ranskan keisarinajan komeus, hovin kimaltava elämä, juonittelut ja dramaattiset käänteet", kuten takakansi mainostaa. Päähenkilö on jokseenkin rasittava, mutta huikeat tunnekuohut ja historian hyrskynmyrskyt viihdyttävät silti.
Päivä 23 - Kirja, jota en ole vieläkään lukenut
Voi, näitä on monta! Siis kirjoja, jotka olen periaatteessa halunnut tai aikonut lukea, mutta joita ei jostain syystä vain ole tullut luettua.
Hiukan häpeillen tunnustan, etten ole lukenut yhtään Muumi-kirjaa, paitsi ehkä jonkin kuvakirjan, enkä edes muista minkä. En tiedä miksi. Ei minulla ole mitään muumeja vastaan! Huhtihaasteen aikana on taas käynyt ilmi, miten rakkaita Tove Janssonin kirjat monelle ovat, joten ehkäpä saan tästä uutta pontta tutustua hänen tuotantoonsa.
En ole myöskään lukenut yhtään Harry Potteria. Enkä yhtään J. R. R. Tolkienin kirjaa.
Ja venäläiset klassikot sitten. Tähän kaipaisin vinkkejä. Olen lukenut vain Gogolin Kuolleet sielut ja muutaman Tsehovin novellin kokoelmasta Nainen ja sylikoira. Mistä kannattaisi aloittaa? Anna Karenina? Sota ja rauha? Karamazovin veljekset? Rikos ja rangaistus? Idiootti? Kolme sisarta? Lokki?
Päivä 24 - Kirja, jonka toivoisin saavan enemmän lukijoita
Ilmiselviä jättimenestyksiä lukuun ottamatta minulla on heikohko käsitys siitä, mitä kirjoja luetaan paljon ja mitä vähän. Valitsen tähän kohtaan siis yhden melko vastikään ilmestyneen kirjan, joka mielestäni ansaitsee tulla luetuksi eli Selja Ahavan Eksyneen muistikirjan (2010), josta kirjoitin tammikuussa.
Kirjasta ovat pitäneet myös ainakin Sanna, Naakku, Joana, Seija Vilén, Kirjavinkkien Irja, Kiiltomadon Anna Ovaska, Keskisuomalaisen Rauha Kejonen, Turun Sanomien Mari Viertola ja Helsingin Sanomien Antti Majander, eli ei tämä ehkä aivan pimentoon jäänyt ole. Mutta lukekaa muutkin!
En ole mikään venäläisten klassikkojen spesialisti, mutta vastaan niiden muutaman valossa, jotka/joita olen lukenut. Rikos ja rangaistus imaisi ainakin minut mukaansa, se on vähän kuin dekkari. Tuota suosikkiasi, Secret History, on kuulemma verrattu Rikokseen ja rangaistukseen, en sitten tiedä kuinka osuva vertaus on, vaikka olen Tarttinkin kirjan vuosia sitten lukenut (ja silloin vaikutuin, mutta en tiedä, tykkäisinkö enää, jos lukisin uudestaan).
VastaaPoistaAnna Karenina on nautittavaa luettavaa, mutta niin pitkä, että minulta jäi se vuosia sitten kesken ja nyt se odottaa kirjahyllyssäni rauhallisempaa aikaa...
Pidin todella paljon Jumalat juhlivat öisin-teoksesta. Rikos ja rangaistus oli mielenkiintoinen ja vetävä, vaikka välillä olisin kaivannut päähenkilön syyllisyydentunnoista ulos.
VastaaPoistaJurilta kyselin suosituksia, niin hänen suosikkejaan on noiden sinun mainitsemiesi lisäksi Ivan Turgenevin Ensimmäinen rakkaus, Dostojevskin Kirjoituksia kellarista (melko synkkä) ja Nabokovin Gogol ja Lolita.
Moikka, Luru! Viihdyin täällä luonasi tänään pitkään. Kiitos!
VastaaPoistaEn minäkään ole lukenut Muumeja enkä Pottereita, ja jälkimmäisiä en aiokaan. :)
Hyvää pääsiäistä sinulle!
Pottereissa et ole mielestäni menettänyt paljon (muistaakseni kolmen ensimmäisen osan läpi yritin syttyä ilmiöön, mutta ei onnistunut), mutta Muumeihin toki kannattaa tutustua.
VastaaPoistaMinulla on sama noiden venäläisten klassikoiden kanssa. Ehkä sekin hidastaa, että suurin osa niistä on sellaisia tiiliskiviä? Minä luin juuri tuon Kolme sisarta, mutta olin siihen aika pettynyt. Toimii varmaan tarkoitetussa muodossaan näytelmänä paljon paremmin kuin luettuna. Silti olen jotenkin vakuuttunut, että juuri Tsehov olisi se minun venäläiseni. Jää nähtäväksi. :)
Olen nähnyt Kolme sisarta näytelmänä Kansallisteatterissa kauan sitten... en oikein muista, mitä mieltä olin, eli varmaan ihan ookoo?
VastaaPoistaRikos ja rangaistus kuulostaa hyvältä klassikkovalinnalta, ja kiitos muistakin suosituksista!