5. huhtikuuta 2011

Päivä 5 - Kirja, joka saa minut iloiseksi

Huhtihaasteen viidennen päivän sinänsä yksinkertainen kysymys sai pääni aivan pyörälle. Miian ja Karoliinan tavoin aloin pohtia, tarkoittaako englanninkielisen haasteen happy nyt sitten hilpeän riehakasta riemua vai tyynen auvoisaa onnea vai kenties jotakin muuta myönteisenpuoleista tunnetta, enkä päässyt kirjavalinnoissa puusta pitkään. Saapa nähdä, kuinka vaikeaksi menee huomisen haaste!

Määritelmätuskasta selvittyäni mieleeni tuli tämänkin kysymyksen kohdalla ensimmäiseksi lastenkirjoja. Niistä on ehkä helpointa löytää vilpitöntä, mutkatonta iloa, kun taas aikuisten kirjojen herättämät iloiset tunteet on usein sävytetty jollain muullakin. Ehkä aikuisten maailman onnessa on aina ripaus haikeutta, hauskuudessa aavistus kitkeryyttä?

Moni lapsuuden lempisarjojeni kirjoista sopisi siis hyvin tähänkin kohtaan. Listan kirjoista iloisin mielikuva minulla on Astrid Lindgrenin aurinkoisen turvallisista pikkukyläkuvauksista ja Merri Vikin arkisen reippaasta Lotta-sarjasta. Ruotsalaiset ovat herttaisen hyväntuulisuuden mestareita! Yhdyn Kirjavan kammarin Karoliinan ihasteluun perinteisten ruotsalaisten lastenkirjojen idyllistä, jossa "kaikki on niin somaa, että oikein vatsaan sattuu".

Edellisten lisäksi tajusin juuri, että unohdin haasteen edellisestä kohdasta loistavan lastenkirjasarjan eli Elina Karjalaisen Uppo-Nallet. Niiden sympaattiset hahmot ja nerokas Uppis-lyriikka ovat oikeita hyvän tuulen lähettiläitä. Päivän teemaan sopii esimerkiksi tämä Uppo-Nallen talviturkki -kirjaan (1978) kuuluva loru:
Ihmiset tahtovat kaikenlaista,
vieraita tavaroita vieraista maista.
Pian ovat kaapit täynnä kamaa.
Elämä kuitenkin yhtä ja samaa.
Iloon ei tarpeen tavaraa hankkia.
Onneen ei tarvita edes pankkia.
Kuva: Wikipedia

3 kommenttia:

  1. Ihana Uppo-Nalle. Olen aina tykännyt Elina Karjalaisen kirjoista ja Uppo-Nallen runot ovat aivan mahtavia. :-)

    VastaaPoista