Belgia-projekti: Brysselin kirjamessuilla

Belgia-projektini etenee suorastaan häikäisevän hienosti: kävin toissailtana Brysselin kirjamessuilla! Kyseessä olivat elämäni toiset kirjamessut (ensimmäiset olivat Helsingin kirjamessut joskus monta vuotta sitten), joten tässäpä aloittelijatason messukävijän raportti tilaisuudesta.

Ensinnäkin täytyy sanoa, että olin vähän hämmentynyt. Mitä kirjamessuilla tehdään? Olin messuilla avajaisiltana, jolloin tarjolla ei ollut muuta ohjelmaa kuin viiniä ja naposteltavaa, ei siis esimerkiksi kirjailijahaastatteluja tai muuta spektaakkelia. Lasi kourassa on toki hauska olla, mutta kirjoihin tutustumista se hiukan hankaloittaa. Oli vaikea päättää, keskittyäkö syömiseen, seurusteluun vai selailuun. Ja niitä kirjojahan on kerta kaikkiaan ihan liikaa! Minuun iskee runsaudenpulahämmennys jo tavallisessa kirjakaupassa. Miten messuluokan kirjamäärää on tarkoitus lähestyä?

Tuoretta kirjasatoa. Mukana monia suomalaisistakin kirjablogeista tuttuja kirjoja, tällä pöydällä esimerkiksi Jonathan Safran Foeria, David Mitchelliä ja Jonathan Franzenia.

Brysselin kirjamessut - alkukielellä Foire du Livre de Bruxelles - eivät varmaankaan ole kansainvälisessä mittakaavassa erityisen suuret tai merkittävät. Vertailun vuoksi: lehtitietojen mukaan Helsingin kirjamessuilla kävi viime vuonna yli 80 000 kävijää, Brysselin messuilla 72 000. Näytteilleasettajia oli Helsingissä viime vuonna yli 300, Brysselissä parhaillaan käynnissä olevilla messuilla 170.

Messujen kielenä oli kaupungin valtakieli ranska. Hollanninkieliset belgialaiset käyvät sitten varmaan Antwerpenin kirjamessuilla, jotka näköjään pidetään syksyisin. Näytteilleasettajien joukossakin jyräsivät ranskankielisen maailman kustantamot. Isoin osasto taisi olla ranskalaisella Gallimardilla, mutta näytteilleasettajia oli Ranskan ja Belgian lisäksi myös Sveitsistä ja Kanadasta. Ranskasta edustettuina oli jopa erilaisia alueellisia lukemisenedistämiskeskuksia ynnä muita hieman yllättäviä tahoja. Ranskaksi kirjoitetun kirjallisuuden lisäksi tarjolla näkyi kyllä olevan runsaasti käännöskirjallisuuttakin, ja frankofonian lomaan ujuttautuivat myös esimerkiksi Espanjan ja Israelin kirjallisuutta esittelevät ständit.

Lastenkirjoja kanadanranskalaisilta kirjailijoilta. Messuilla oli paljon suloisia, hauskan näköisiä lastenkirjoja.

Brysselin kirjamessut järjestettiin tänä vuonna 42. kertaa. Tämän vuoden messujen erikoisteemoina ovat "Sex, Books & Rock'n'roll" ja maateemana Italia. Eilisissä avajaisissa teemat eivät olleet kovin näkyvästi esillä, mutta muiden messupäivien ohjelmassa on muun muassa keskusteluja sellaisista aiheista kuin rock sarjakuvissa, eroottinen runous, punkin geopolitiikka ja seksuaalisuuteen liittyvä sanasto Vallonian paikallismurteissa. Hm. Messujen tähtivieraana oli eilen rock-teeman tiimoilta Marianne Faithfull.

Italia-paviljongin kirjailijavieraista taas on nostettu esiin esimerkiksi sellaisia messuohjelman mukaan tunnettuja nimiä kuin Marcello Fois, Stefano Benni, Gianrico Carofiglio, Simonetta Agnello Hornby ja Diego Marani. Italian nykykirjallisuus on selvästi minulle aivan tuntematon maailma, sillä mikään näistä nimistä ei sano minulle mitään.

Minä en tainnut olla kovin rokkitunnelmissa, kun kuviakin on näköjään lähinnä lasten- ja keittokirjoista. Tämän vanhanajan reseptejä tarjoilevan sarjan kirjoissa oli söpöt kannet ja viehko käsinkirjoitettu teksti. Mutta jaksaako tällaista tihrustaa kokatessa?

Messuseuralaiseni, jolla on taipumus innostua enemmän elektronisista härveleistä kuin kirjoista, huomautti (pettyneenä?), että e-kirjat eivät olleet messuilla kovin näyttävästi esillä. Tabletteja ja lukulaitteita löytyi lopulta Fnac-kauppaketjun osastolta, mutta kustantajien osastoilla ei juuri sähkökirjoja mainostettu. En tiedä, kuinka hyvin ne ovat lyöneet läpi täkäläisillä markkinoilla. Belgialaisessa Le Soir -lehdessä joulukuussa ilmestyneessä jutussa arvioidaan, että lukulaitteita myytiin maassa viime vuonna runsaat kymmenentuhatta. Ei kuulosta kovin paljolta, mutta en tiedä, miten nämä lukemat vertautuvat esimerkiksi Suomeen. Lehtijutussa moitiskellaan e-kirjojen suosion kasvun esteinä vähäistä tarjontaa ranskan kielellä (30 000-50 000 nimikettä ranskaksi vs. miljoona englanniksi) ja korkeita hintoja.

Kobo-lukulaitteita hypistelemässä.

Kotiin viemisiksi messuilta lähti vain luetteloita, esitteitä ja lehtiä. Kirjaostoksiin en innostunut kaiken hälinän keskellä paneutumaan, eikä vastaan tullut myöskään mitään kertakaikkisen vastustamattomia messutarjouksia tai muuta jännittävää. Mutta mukava messuvisiitti joka tapauksessa!