5. helmikuuta 2013

Lue ja syö: Runebergintortut ja muutama miete kansallisrunoilijasta


Runebergin päivän kunniaksi päätin aloittaa Lue ja syö -postausten sarjan tällä helmikuisella klassikkoherkulla Fredrika-rouvan keittiöstä.

Tunnustan, että ensimmäinen Runebergistä mieleeni tuleva asia ovat nimenomaan tortut. Muuten suhteeni kansallisrunoilijaan ei ole erityisen läheinen. Maamme-laulun toki osaan, mutta en ole lukenut yhtään Runebergin teosta enkä tunne erityistä paloa niiden pariin.

Ehkä kiinnostavinta olisi tutustua Runebergiin hänestä kirjoitettujen kirjojen kautta. Blogeissakin ovat vilahdelleet esimerkiksi  Erik Wahlströmin Runeberg-aiheinen romaani Kärpäsenkesyttäjä (josta ovat kirjoittaneet ainakin Kirjantila, Kirjainten virrassa ja Juuri tällaista) ja Merete Mazzarellan Fredrikasta kirjoittama elämäkerta Fredrika Charlotta o. s. Tengström – kansallisrunoilijan vaimo (jonka ovat lukeneet ainakin Luettua elämää, Kirjakepponen ja Luen ja kirjoitan).

Muita Runebergistä mieleen tulevia kirjoja ovat Runeberg-palkinnon voittaneet kirjat. Osaatteko nimetä yhtään? Minä en. Lunttasin listan Wikipediasta ja laskin lukeneeni voittajakirjoista viisi: Monika Fagerholmin Ihanat naiset rannalla (1995), Mari Mörön Kiltin yön lahjat (1999), Ranya ElRamlyn Auringon aseman (2003), Sofi Oksasen Puhdistuksen (2009) ja Kari Hotakaisen Ihmisen osan (2010).

No niin, kirjallinen osuus on käsitelty, nyt takaisin torttuihin! Tein ne tällä kertaa Kodin Kuvalehden sivuilta löytyneellä reseptillä vähän soveltaen. Ohjeen mukaan tästä tulee 14 annosta, mutta minun torttuni taisivat olla sen verran pieniä, että niitä tuli peräti 21.

Runebergintortut

Taikina:
200 g voita tai 200 g margariinia tai 2 dl juoksevaa margariinia
2 dl sokeria
2 kpl kananmunaa
2 dl pähkinärouhetta
2,5 dl korppujauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 dl punssia tai 1 dl omenamehua

Pinnalle:
vadelmahilloa
1,5 dl tomusokeria
0,5 rkl vettä
1 tl sitruunamehua

Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. (Minä innostuin jonkin toisen ohjeen perusteella korvaamaan puolet sokerista fariinisokerilla. Tuumasin, että siitä voi tulla taikinaan lisää makua.)

Lisää munat yksitellen vatkaten.

Sekoita pähkinärouhe ja jauhot keskenään. Lisää taikinaan.

Sekoita punssi tai omenamehu sekaan viimeiseksi. (Kodin Kuvalehti vinkkaa, että punssin voi korvata muutamalla tipalla punssiesanssia ja käyttää nesteenä esimerkiksi maitoa. Minulla ei ollut sen kummemmin punssia, esanssia kuin mehuakaan, joten käytin nesteeksi lorauksen pähkinälikööriä, toisen lorauksen piparimausteiden makuista likööriä ja loput maitoa.)

Nostele ruokalusikalla taikinaa isoihin muffinivuokiin siten, että taikina täyttää 3/4 vuoasta. Paina sormella taikinan keskelle syvennys ja lusikoi vadelmahilloa koloon. Paista uunin alatasolla 200 asteessa 15-20 minuuttia. Jäähdytä.

Sekoita tomusokeri veden ja sitruunamehun kanssa notkeaksi tahnaksi. Lisää tarvittaessa nestettä. Valuta lusikalla koristeita jäähtyneiden torttujen päälle. (Minulla sattui olemaan putkilo valmista vaaleanpunaista sokerikuorrutetta, joten käytin sitä, vaikka perinteinen valkoinen olisi ollut nätimpää. Ennen koristelua kostutin torttuja vähän sekoituksella piparilikööriä ja vettä. Lisäsin päälle myös ylimääräisen nokareen hilloa.)

Tortuista tuli makoisia, vaikka olisin ehkä voinut kostutella ja hillotella vielä runsaskätisemmin. Runebergintortut ovat parhaimmillaan muhkean mehevinä!

18 kommenttia:

  1. Meinasin just alkaa googlailemaan reseptiä, mutta täältähän löytyi hyvä pohja, kiitos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä reseptillä tuli minusta ihan makoisia torttuja! Hauskoja leivontahetkiä!

      Poista
  2. Runebergin tortut ovat ihania ja kieltämättä tulevat minullakin ensimmäiseksi mieleen... Kärpäsenkesyttäjään en oikein ihastunut.

    Olinkin juuri kirjoittamassa juttua tuohon haasteeseesi... lähipäivinä palaillaan :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotan innolla lisää ruokaa kirjoista sinulta! :)

      Poista
  3. Oh. Mulla on ikävä näitä torttuja. Joskohan viikonloppuna löytyisi aikaa pykäistä pellillinen. En ole kahteen vuoteen syönyt näitä! Kiitos reseptistä :) Auringon asema on mun yksi suomalaisista suosikkiromaaneistani. Aivan ihana. Ja iih, tänä vuonna omakin romaanini osallistuu mokomaan palkintokisaan..toivotaan nyt ainakin makoisaa torttua jos ei menestystä moisessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuunkin iski tänä vuonna oikea Runebergintorttuhimo! Nämä pääsivät myös muiden syöjien suosioon toisin kuin edellinen Suomi-kokkaukseni eli vispipuuro, jota pidettiin lähinnä "mielenkiintoisena". :)

      Auringon asema on tosiaan hyvä. Tekisi mieli lukea se uudestaan.

      Peukut pystyssä ja makoisaa päivää!

      Poista
  4. Ihanat!
    Taidan silti olla laiska ja tyytyä kaupan tarjoamiin...

    (ps. blogissani jotain sinulle)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mari! Ihana kymmenen kohdan lista sinulla!

      Poista
  5. Kävin tarkistamassa tuon Runeberg-palkintolistan. Hyviä kirjojahan sekin on pullollaan. Auringon asema oli ihana minunkin mielestäni. Ihanat naiset rannalla, Kiltin yön lahjat ja Puhdistus ovat tietysti myös hienoja teoksia.

    Runebergintorttusi näyttävät niin herkullisilta. Meilläkin maistuivat hyviltä, mutta tänään piti jo hakea kaupasta täydennystä. Sunnuntaina leivotut eivät riittäneet tähän päivään asti. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla odottaa jo hyllyssä Runeberg-palkituista Rakel Liehun Helene. Pari muutakin mielenkiintoista kirjaa listalla näkyy olevan.

      Poista
  6. Nam! Taidanpa minäkin viikonloppuna pyöräyttää runebergit tulemaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä harkitsen jo toista satsia... Vai pitäisikö siirtyä laskiaispulliin? :)

      Poista
  7. Ah, hyvältä näyttää! Minä tyydyin tällä kertaa leipomon leipomiin.. ehkä ensi vuonna teen itse. Tämä Lue ja syö on ihana idea, toivottavasti keksin jotain kivaa jolla osallistua itsekin.

    VastaaPoista
  8. Oi miten hyvännäköisiä torttuja! <3 Itse olin laiska ja hain pari torttua lähileipomosta (itsetehdyt olisivat kyllä olleet parempia :).

    Runeberg-palkituista olen lukenut vain kolme; Eeva Kilven Talvisodan ajan, Ranya ElRamlyn Auringon aseman ja Katja Ketun Kätilön, mutta ne ovatkin kaikki upeita kirjoja. Ja suosittelen nyt tosiaan tuoreeltaan Mazzarellan Fredrikaa, se oli hieno lukukokemus. Wahlströmin Kärpäsenkesyttäjä minullakin odottelee vielä vuoroaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole lukenut mitään Eeva Kilveltä. Siinäpä taas yksi kirjailija, johon kannattaisi varmaan tutustua.

      Poista
  9. Minäkin pyöräytin tänään ensimmäistä kertaa elämässäni runebergin tortut! Eivät tosin olleet kovin kauniin näköisiä, mutta sitäkin paremman makuisia (äiti lähetti pyynnöstä sähköpostitse mummun reseptin <3) Mutta ehdottomasti Runebergin päivässä läheisin asia on ne tortut (tietyissä piireissä ei kuulemma edes puhuta Runebergin päivästä vaan Runebergin torttupäivästä :)) Vänrikki Stoolin tarinat kahlasin läpi vuosi sitten, ja vaikka en ihan hirveästi niitä fanitakaan, suosittelen: on hämmentävää, miten suuri osa tarinoista on jo etukäteen tuttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runebergin tuotannosta eniten minuakin kiinnostaisi Vänrikki Stool. Voisihan sen ottaa ainakin kokeiltavaksi - siitä voi tosiaan varmasti ammentaa yleissivistystä ja intertekstuaalisia oivalluksia!

      Poista