3. tammikuuta 2013

Katsaus vuoteen 2012

Vuosi on päättynyt ja uusi alkanut. On piirakoiden aika!

Tein jo ennen vuodenvaihdetta yhteenvedon vuoden 2012 lukuhaasteista, joita oli viime vuonna liikkeellä runsaudenpulaksi asti. Ehdin osallistua useampaan ja tein hienoja kirjalöytöjä. Pari kesken jäänyttä haastetta jäi vähän kaivertelemaan, mutta onneksi kirjat eivät katoa mihinkään haasteiden jälkeenkään.

Sitten tilastoihin! Vuosi 2012 oli blogini toinen vuosi. Siitä muodostui lukemisen ja kirjoittamisen kannalta repaleisempi kuin ensimmäisestä. Talvella ja keväällä luin kohtalaisen mukavasti, mutta loppuvuoteen mahtui useampikin kuukausi, jolloin en lukenut ainokaistakaan kirjaa, ja blogi torkahteli samaan tahtiin. Yhteensä luin 51 kirjaa eli aika monta vähemmän kuin viime vuonna (68).

Tälläkin kertaa luin vähän enemmän naisten kuin miesten kirjoittamia kirjoja: 55 % naisia ja 44 % miehiä sekä yksi kahden tekijän kirja. Lukemistoni sukupuolijakauma näkyy siis menevän kohtalaisen tyydyttävästi melkein tasan.


Edellisenä vuonna luin vähän enemmän kotimaisia kuin ulkomaisia kirjoja, mutta tällä kertaa ulkomaiset veivät kirkkaasti voiton (65 % luetuista). Ulkomaista suosin eniten Yhdysvaltoja. Haikailen aina lukevani enemmän kirjoja muualtakin päin maailmaa, mutta nojatuolimatkailuni jäi tänäkin vuonna pienimuotoiseksi.


Maajakaumaa heijastelevat myös lukukielet. Niiden suhteen minulla on pieni asenneongelma. Englannin- ja ranskankieliset kirjat luen mieluiten alkukielellä, ja kun haluan lukea suomeksi, luen mieluiten kotimaista kirjallisuutta (viime vuonna suomeksi lukemistani 18 oli kotimaista ja 5 käännöskirjaa). Katsotaan, josko ensi vuonna innostuisin tarttumaan vähän hanakammin myös käännöskirjallisuuteen.


Suurin osa kirjoista oli romaaneja tai pienoisromaaneja. Laskin näihin kyllä myös esimerkiksi Tove Janssonin ja Wladimir Kaminerin omaelämäkerralliset kertomuskokoelmat, eli luokitteluni on aikamoista mutuhuttua. Tietokirjoja luin 3, kolumnikokoelmia 2 ja näytelmiä yhden. Uusi aluevaltaus olivat sarjakuvat (4). Novelleja en ihme kyllä lukenut lainkaan.


Julkaisuvuosien suhteeni lukemiseni painottuivat jälleen 2000-lukuun, mutta ei aivan uusimpiin kirjoihin. Luen varsin vähän uutuuskirjoja, tänä vuonna kolme: Maria Rocherin Enchanté - Hauska rakastua!, Tuomas Kyrön Miniä ja Riikka Pulkkisen Vieras. Tilastonikkaria ilahduttaa, että onnistuin näköjään vahingossa lukemaan vähintään yhden kirjan jokaiselta vuosikymmeneltä 1870-luvulta alkaen. Vuoden vanhus oli Harriet Beecher Stowen Setä Tuomon tupa (1852). 1860-luku jäi harmittavasti välistä!


Yksi tämän vuoden ilahduttavista lukulöydöistä olivat uudet lukumuodot. Löysin perinteisen paperin rinnalle sähkökirjat (11) ja äänikirjat (3). Toistaiseksi olen ladannut Kindleeni luettavaksi ja puhelimeen kuunneltavaksi ilmaisia klassikkoja. Lainasin myös pari kirjaa HelMet-kirjaston Ebib-kokeilupalvelusta. Muutenkin käytin kirjastoa kohtalaisen ahkerasti, sillä vuoden aikana lukemistani kirjoista 57% lainasin kirjastosta.


Vuoden helmet?

Mitkä sitten muodostuivat kirjavuoden kohokohdiksi? Yksi sellainen oli ainakin kesäkuinen 24h-lukumaraton (maratonrykäys täällä ja jälkipuinnit täällä). Oli ihanaa ahmia kirjoja oikein antaumuksella, ja voisin mielelläni ottaa uusiksi tänäkin vuonna. Toinen erityinen innostuksen aihe oli So American -haaste. En ehtinyt lukea haasteeseen ollenkaan niin paljon kuin olisin halunnut, mutta sain kipinän tutustua amerikkalaisen kirjallisuuden klassikoihin, joiden parissa viihtynen tänäkin vuonna.

Yksittäisistä kirjoista on aina kamalan vaikeaa valita millään kriteereillä parhaita. Kun nyt katselen vuoden listaa, esiin nousevat ainakin nämä:
  • Vuoden klassikkorakkauksia olivat F. Scott Fitzgeraldin Kultahattu ja Edith Whartonin Viattomuuden aika, molemmat mieleenpainuvia yhden aikakauden ja elämänpiirin kuvauksia.
  • Vuoden yllättäjä oli Sinclair Lewisin Valtakatu. Latasin kirjan luettavakseni silkassa nobelistipisteiden himossa ilman mitään ennakkokäsitystä kirjan aiheesta tai kirjailijan tyylistä. Jotenkin tämä 1900-luvun alun amerikkalainen pikkukaupunkikuvaus viehätti.
  • Vuoden löytö oli Rona Jaffen The Best of Everything (Kaikki minun unelmani), chick lit -kirjallisuuden esiäiti, jossa tyylilajin palikat ovat paremmin kohdallaan kuin leijonanosassa puoli vuosisataa myöhemmin kirjoitettuja tekeleitä. Toinen lajin helmi oli Melissa Bankin Nyt nappaa!.
  • Vuoden kotimainen oli Riikka Pulkkisen Vieras, joka oli minulle Pulkkisen tähänastisista kirjoista paras.
  • Ja vuoden, no, ihanin oli Satu Koskimiehen Hurmion tyttäret. Siinä yhdistyivät jotakuinkin kaikki ne piirteet, joihin huomaan tuntevani kirjoissa vetoa: paloja (nais)yksilön elämästä sijoitettuna kiehtovaan historialliseen aikakauteen, höystettynä säväyksellä kulttuuria ja kerrottuna kauniilla, sujuvalla kielellä hivenen haikeansuloisissa tunnelmissa.

Suunnitelmia uudelle vuodelle...


Viime vuonna innostuin listaamaan muutaman lukuaikeen vuodelle 2012. Tyytyväisenä totean, että vuoden aikana sain kuin sainkin tehtyä tuttavuutta 2000-lukua vanhemman kirjallisuuden, belgialaisen kirjallisuuden, sarjakuvien, muutaman nobelistin ja yhden finlandistin kanssa. Sen sijaan en edelleenkään juurikaan laajentanut lukemistoani Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolelle enkä lukenut runoja ja venäläisiä klassikoita.

Tälle vuodelle minulla ei oikeastaan ole kovin selkeitä lukuhaaveita. Kaiken kaikkiaan kaipailen alkaneelta vuodelta leppoisaa menoa, joten leppoisuus olkoon lukuharrastuksenkin ohjenuorana.

Loppuun vielä lista kaikista vuonna 2012 lukemistani kirjoista. Leppoisaa lukuvuotta kaikille!

Vuoden 2012 kirjat

Wladimir Kaminer: Ryssändisko
Diane Setterfield: The Thirteenth Tale (Kolmastoista kertomus)
Annamari Marttinen: Valkoista pitsiä, mustaa pitsiä
Agatha Christie: Sleeping Murder - Miss Marple's Last Case (Neiti Marplen viimeinen juttu)
Anna Gavalda: L'échappée belle (Karkumatka)
Guy Delisle: Shenzhen
Marguerite Abouet & Clément Oubrerie: Aya de Yopougon (Aya – elämää Yop Cityssä)
Amélie Nothomb: Hygiène de l'assassin
Normand Baillargeon: Petit cours d'autodéfense intellectuelle (Älyllisen itsepuolustuksen pikakurssi)  
Toni Morrison: Jazz
Satu Koskimies: Hurmion tyttäret
Emmanuel Carrère: La moustache (Viikset)
F.Scott Fitzgerald: The Great Gatsby (Kultahattu)
Françoise Sagan: Un certain sourire (Muuan hymy)
Thomas Ott: Cinema Panopticum
Hannu Väisänen: Toiset kengät
Maria Rocher: Enchanté - Hauska rakastua!
Malcolm Gladwell: What the Dog Saw and Other Adventures
Katherine Pancol: Un homme à distance
Françoise Sagan: Bonjour tristesse (Tervetuloa, ikävä)
Rona Jaffe: The Best of Everything (Kaikki minun unelmani)
Bianca Turetsky: Muotimatkaaja Titanicin kannella
Hergé: Les Aventures de Tintin en Amérique (Tintti Amerikassa)
Don DeLillo: Point Omega (Omegapiste)
Willem Elsschot: Juusto
Gabriel García Márquez: Rojumyrsky
Edith Wharton: The Age of Innocence (Viattomuuden aika)
J.M. Coetzee: Michael K:n elämä
Katja Kallio: Elokuvamuisti
Jean Webster: Daddy-Long-Legs (Setä Pitkäsääri)
Sinclair Lewis: Main Street (Valtakatu)
Tove Jansson: Kuvanveistäjän tytär
Päivi Alasalmi: Tuo tumma nainen
Anja Snellman: Aura
Markus Nummi: Kadonnut Pariisi
Veikko Huovinen: Koirankynnen leikkaaja
Tuomas Kyrö: Miniä
F. Scott Fitzgerald: This Side of Paradise (Maan päällä kuin taivaissa)
Minna Canth: Papin perhe
Riikka Pulkkinen: Totta
Harriet Beecher Stowe: Uncle Tom's Cabin (Setä Tuomon tupa)
Eric Weiner: The Geography of Bliss - One Grump's Search for the Happiest Places in the World
Anna-Leena Härkönen: Onnen tunti
Merja Otava: Priska
Henry James: Washington Square (Washingtonin aukio)
RiikkaPulkkinen: Vieras
Melissa Bank: The Girls' Guide to Hunting and Fishing (Nyt nappaa!)
Leena Krohn: Tainaron
L. Frank Baum: The Wonderful Wizard of Oz (Ihmemaa Oz)
Mark Twain: The Adventures of Tom Sawyer (Tom Sawyerin seikkailut)
Katja Kallio: Tyypit

6 kommenttia:

  1. Vau, hienot graffat! Olet lukenut kyllä tosi monipuolisesti. Upeeta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Paula! Olen erityisen ylpeä tuosta kahtia jaetusta alkuperämaapiirakasta. :)

      Poista
  2. Loistopiirakat! :) Millä ohjelmalla teet nämä? OpenOfficella tulee aika kökön näköisiä, tai sit vika on minussa kun en ole jaksanut säätää piirakoiden asetuksia mitenkään vaan olen käyttänyt perusasetuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tein Excelillä, sitä on minusta helpompi käyttää kuin OpenOfficen taulukko-ohjelmaa - tai ainakin olen tottuneempi piirakoimaan Excelillä. Nuo ylläolevat kuvat pitäisi kyllä ehkä muuttaa isommiksi, kun tekstit näyttävät tuossa koossa sumentuvan.

      Poista
  3. Hurmion tyttäret kutkuttaa minua! Aijai. Toivottavasti esittelet ensi vuonnakin mielenkiintoisia kirjoja, täältä on löytänyt mielenkiintoista luettavaa. Loistava blogi, kerrassaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, Noora! Mielenkiintoisia kirjoja löytyy sinunkin blogistasi!

      Poista