Joissain blogeissa - en nyt muista missä, ilmoittautukaa! - kiersi jonkin aikaa sitten ajatus aamunovelleista: pienistä pulahduksista kirjojen maailmaan heti aamusta, ennen päivän kiireitä. Finnhits sopisi tähän tarkoitukseen aamu-unisillekin kirjallisuuden harrastajille, sillä vajaan sivun mittaiset tekstit lukaisee parissa minuutissa.
Novelleista tuli mieleen Petri Tammisen lyhytproosa esimerkiksi Elämiä-kokoelmassa. Molempien miesten tyyli on minimalistisen lakonista ja silti ilmaisukykyistä. Hotakaisen tekstien kertojanäänistä jäi minulle vielä monipuolisempi, rikkaampi vaikutelma. Vaikka joka sivulla on tekstiä on vain muutama lause, niistä välittyy kokonaisia elämäntarinoita ja -filosofioita.
Elä niin, ettei kivet jää kääntämättä ja lammet uimatta. Sivuille älä vilkuile, mutta kutsu se naapuri kuitenkin kahveelle. Paukase huolet ulos, mutta suurin suru vetäse sisään, säästä se pienemmälle sakille. Osta vain kalliita työkaluja ja vaatteita. Jumalaan usko, mutta älä aina. Ei kukaan sentapasesta lääppimisestä tykkää. Merta pelkää, älä ihmisiä, pottumuusilla ne kaikki käy. Pidä kuolema mielessä, älä sydämessä. Iloitse ja tanssi. Laita se videolle. Sitä on hyvä katsoa, kun jalka ei enää nouse. Näin puhui mummi vähän ennen kuolemaansa ja ojensi Pihlajanmarja-karkkipussin. Otapa nuo sille puolelle.Kari Hotakainen: Finnhits. WSOY, 2007. 104 s. ISBN 978-951-0-33317-4. Lainattu vanhemmilta.
Tämä oli mielenkiintoinen bloggaus, luulin nimittäin, että tämä on romaani, mutta novelleja on helpompi lukea.
VastaaPoista