Olin luullut kirjaa romaaniksi, mutta tämä olikin pikemminkin humoristinen omaelämäkerrallinen tarinakokoelma. Oikein hauska! Venäläinen Kaminer saapui Berliiniin kesällä 1990 muurinmurtumisrytäkässä syntyneen porsaanreiän seurauksena, jonka ansiosta venäjänjuutalaiset saivat muutaman kuukauden ajan asettua asumaan Itä-Saksaan ilman kummoisiakaan muodollisuuksia. Kaminer ja hänen ystävänsä Misa majoittuvat aluksi asuntolaan, joka on venäläisten lisäksi täynnä vietnamilaisia ja afrikkalaisia maahanmuuttajia, ja valtaavat sitten yleisen hämmennyksen vallitessa itselleen omat pienet asunnot juuri ennen kuin viranomaiset panevat touhulle lopun.
Oman Saksaan saapumisensa lisäksi Kaminer turinoi yleisesti elämästä venäläisenä ja maahanmuuttajana Saksassa ja nimenomaan Berliinissä, joka Kaminerin sanoin "vaikuttaa minuun terveyskylpylän tavoin". Juttujen Berliini on vireä ja värikäs, täynnä erikoisia persoonia ja outoja sattumuksia. Kaminer kuvailee arjen pieniä seikkailuja huumorilla, jonka yhdistelmässä absurdismia, draamaa ja hälläväliä-asennetta oli minusta jotain hyvin venäläistä, jos nyt tällainen stereotyypittely sallitaan. Mukavaa, letkeää lukemista siis. Olisi hauskaa lukea myös muuta Kaminerin tuotantoa, jota Sammakko näkyy suomentaneen.
Ryssändiskosta on kirjoittanut myös ainakin Kolmannen linjan Miia.
Wladimir Kaminer: Ryssändisko. Sammakko, 2005. Saksankielinen alkuteos Russendisko, 2000. Suomentanut Vesa Suominen, kansi Lahja Kallinen. 160 s. ISBN 978-952-483-007-8. Omasta hyllystä.
Pitäisi varmaan ottaa luettavaksi. Minulla on pari noita Russendisko-kokoelmalevyjä jotka ovat kyllä erittäin hilpeitä...
VastaaPoistaJaa, levyistä en tiedäkään mitään! Mutta Google kertoi juuri, että kirjasta on tekeillä/tehty myös elokuva.
VastaaPoistaOlen joskus kauan sitten lukenut Kaminerin Marssimusiikkia ja tykkäsin siitä kovasti. Muistaakseni kertoi elämästä 70-luvun Neuvostoliitossa tai jotakin sinnepäin. Pitääkin oikean hetken tullessa tutustua tähän. :)
VastaaPoistaJuu, Russendisko on ilmeisesti myös klubi Berliinissä missä soitetaan tuota uudempaa venäläistä (ja vähän naapurimaistakin) musiikkia, ja siitä on sitten pari levyä julkaistu. Paino energisessä ja tanssittavassa harmonikka-skassa, mm. Leningrad, Spitfire, Nogu Svelo, La Minor...
VastaaPoistaJossu, voin kuvitella että Marssimusiikkia on samantyylistä kuin tämä. Olisi kiva lukea.
VastaaPoistahdcanis, joo, niinpä on. Klubista on kirjassa pikku luku :)
Jee Vladimir Kaminer! Keväällä nämä osuivat ja upposivat, erityisen hauskaa oli Berliinissä lukea Berliinin matkaopasta uteliaalle matkailijalle, josta en loppujen lopuksi kuitenkaan blogannut. Mutta suosittelen sitäkin! Hyllystä löytyy myös Kolmas krokotiili ja Es gab keinen Sex im Sozialismus, jälkimmäinen siinä toivossa, että jonain kauniina päivänä saksan kielen taitoni jotenkin salavihkaa elpyvät :)
VastaaPoistaMiia, voin kuvitella, että Kaminerin seurassa olisi hauska matkailla Berliinissä. Ei varmasti ihan perusmatkaopastusinatavaraa. Jos tuo Es gab... jne. on samantapainen kuin tämä, se voi olla ihan kiva teos viritellä kielitaitoa? Tällaisiin muutaman sivun mittaisiin hyväntuulisia tarinoihin on rohkaisevampaa tarttua kuin johonkin tiiliskiviromaaniin, jonka ensimmäinen verbi on sivulla 27. :)
VastaaPoistaEi kamala tämän minä haluan lukea heti ja nyt!
VastaaPoistaKimppuun vain, Noora! Nopsaa ja viihdyttävää luettavaa.
VastaaPoista