Kate Chopin: The Awakening (Herääminen)

Ensimmäinen painos. (Wikipedia)

Kiinnostuin Kate Chopinin romaanista The Awakening (1899) eli Herääminen (suom. Faros, 2009) alun perin muistaakseni Kirjavan kammarin kirjoituksen luettuani. Sitä ennen en tiennyt kirjasta mitään, mutta Karoliinan ja muiden blogijuttujen perusteella se kuulosti varsin lupaavalta minun makuuni. Kirjavan kammarin genremääritelmä ”porvarillinen naiseusahdistus” sijoitettuna 1800-luvun lopun Louisianaan, kyllä kiitos!

Kuuntelin kirjan äänikirjana englanniksi. Olen vasta aloittelija äänikirjojen kuuntelussa, ja tämä teos ei ollut kuunteluun ihan täysosuma. Toistaiseksi paras äänikirjakokemukseni on ollut tyttökirjaklassikko Setä Pitkäsääri. Se oli helppoa ja mukavaa kuunneltavaa, sillä tarina oli pääpiirteissään ennalta tuttu, kirjemuoto sopi hyvin ääneen luettavaksi, kieli oli suoraviivaista ja luvut lyhyitä. The Awakeningin kohdalla taas tuntui, että tekstin sävyistä meni kuunneltuna osa ohi. Olisin paikoin mieluusti viipyillyt sanojen parissa pidempään ja tunnelmoinut omaan tahtiin. Vähän hassua oli myös se, että kirja oli jaettu kahdeksalle eri lukijalle, joilla kaikilla oli tietysti oma tyylinsä ja esimerkiksi oma tapansa ääntää kirjan henkilöiden ranskalaiset nimet amerikkalaisittain.

No, itse asiaan. Herääminen vastasi hienosti odotuksiini. Rakastan tällaisia kuvauksia menneen maailman ihmisistä yhteiskuntaluokkansa ja yhteisön elämäntavan puristuksessa. Mieleen tulee ainakin Edith Whartonin Viattomuuden aika ja Henry Jamesin Washingtonin aukio, miksei myös Sinclair Lewisin Valtakatu (kas, mieleen tuli vain amerikkalaisia!). Kuten näiden kirjojen päähenkilöt, myös Heräämisen Edna Pontellier havahtuu tutkimaan omia toiveitaan ja halujaan yhteisön odotuksia ja kyseenalaistamattomia totuuksia vasten. Onko niitä mahdollista erottaa toisistaan? Ja miten niiden mahdolliseen ristiriitaan tulisi suhtautua, miten sen havaittuaan toimia?

Ednalle alkusykäyksen näihin kysymyksiin antaa loma Louisianan rannikolla. Nuoren perheenäidin elämässä on kaikki kunnossa – aviomies huolehtii perheen taloudesta, lastenhoitaja jälkikasvusta – mutta omituinen levottomuus alkaa kaihertaa Ednaa. Kaupunkikotiin New Orleansiin palattuaan Edna alkaa ottaa varovaisia ensiaskelia itsenäistymisen tiellä.

Vaimon tyhjästä ilmestynyt oma tahto saa herra Pontellier’n huolestumaan niin, että tarvitaan lääkärin neuvoja. Tohtori arvelee, että kyseessä on ohimenevä vaihe: Edna on kenties joutunut uudenaikaisten pseudo-intellektuellien naisten vaikutuksen alaiseksi. Vaihe ei kuitenkaan mene ohi, päinvastoin. Edna alkaa ottaa tilaa omille harrastuksilleen, jopa omalle taiteelliselle työlle, ja omille tuttavilleen sovinnaisten seurapiirien ulkopuolella.

There was with her a feeling of having descended in the social scale, with a corresponding sense of having risen in the spiritual. Every step which she took toward relieving herself from obligations added to her strength and expansion as an individual. She began to look with her own eyes; to see and to apprehend the deeper undercurrents of life.

Tärkeä hahmo Ednan heräämisessä on Robert Lebrun, nuori mies, joka saa naisen sydämen lepattelemaan uudella tavalla. Ennen tunteet eivät ole koskaan ohjanneet Edna elämää – avioliitto ja perhe-elämä ovat olleet itsestäänselvyyksiä – mutta nyt Edna antaa itselleen luvan tutustua niihin. On kuin Edna oikein kutsuisi niitä esiin, maistelisi niitä, herkuttelisi niillä. Lähes koulutyttömäinen ihastus Robertiin avaa Ednan vastaanottavaiseksi myös muiden miesten huomiolle. Ednan vapautumisen voi hyvin uskoa herättäneen paheksuntaa aikalaislukijoissa.

Ednaa voi pitää itsekkäänä, piittaamattomana naisena. Hän liukuu kohti uutta, itsenäisempää elämää välittämättä siitä, mitä muutos merkitsee hänen miehelleen ja lapsilleen. Usein Ednan kapinointi tuntui vastuuttomalta ja keskenkasvuiselta haihattelulta. Edna oli myös erikoisella tavalla yhtä aikaa päättäväinen ja välinpitämätön. Hän teki hämmästyttävän rohkeitakin valintoja, mutta tuntui silti pikemminkin harhailevan kuin tietoisesti suuntaavan niitä kohti. ”[S]he had abandoned herself to Fate, and awaited the consequences with indifference.”

Toisaalta Ednaa ei ole vaikea ymmärtää. Heräämisen kuvaaman aikakauden ja yhteiskuntaluokan nainen, joka haluaa ”to wake up after all, even to suffer, rather than to remain a dupe to illusions all one's life” joutuu väistämättä tekemään hankalia, kömpelöjä ratkaisuja. Mutta eivät Ednan kohtaamat kysymykset ole helppoja nykyaikanakaan. Oman ajan ja tilan kaipuu on kaihertanut naissukupolvia ennen Ednaa ja Ednan jälkeen, ja halu tuntea itsensä ja tulla tunnustetuksi yksilönä, omana itsenään, on yleismaailmallinen.

Osallistun kirjalla Ofelia Outolinnun 1800-luvun kirjat -haasteeseen ja Sinisen linnan kirjaston Marian Avioliittojuonia-haasteeseen.

Kate Chopin: The Awakening. Herbert S. Stone & Company, 1899. Ladattu LibriVox-äänikirjana.