 |
| Kuva: Starpulse.com |
Jane Austenin elämästä kertova Jane Austenin jalanjäljillä (Becoming Jane, 2007) jätti jälkeensä vähän hämmentyneen olon. Empire-linjaiset epookkiasut ja yhteiskuntaluokkaesteitä vastaan räpiköivä rakkaustarina ovat kuin suoraan jostain Jane Austenin romaanista – mutta hetkinen: elokuvan pohjana ei olekaan mikään Austenin kirja, vaan kirjailijan elämä. Elikö Jane Austen Jane Austen -romaanissa?
Luultavasti, ainakin osin. Austen osasi havainnoida elämänpiiriään ja sen sosiaalisia suhteita sisältäpäin (ja samalla etäisyyttä ottavalla tarkkanäköisyydellä), ja varmasti hän monien muiden kirjailijoiden tavoin sujutti kirjoihinsa aineksia omasta elämästään. Silti minulle jäi tästä elokuvasta jotenkin puijattu olo. Elokuvassa kuvatuilla ihmisillä ja tapahtumilla on varmasti todellisuuspohjansa, mutta lopputuloksesta tuli mieleen, että Jane-parka joutui nyt kyllä Austen-fanien tai Austen-faneja kosiskelevien elokuvantekijöiden "austenifioimaksi".
Tarinan ytimessä on siis parikymppisen Janen (Anne Hathaway) onneton rakkaus Tom Lefroyhin (James McAvoy), tulevaan lakimieheen, joka on pahaksi onneksi pennitön ja siis hyvin vaarallinen ihastuksen kohde yhteiskunnassa, jossa hyvinkasvatetun naisen ainoa toivo tulevaisuutensa turvaamiseksi on riittävän varakas aviomies. Toivoton rakkaus kuitenkin inspiroi Janea kirjoittamaan ensimmäisen version kirjastaan, joka myöhemmin julkaistaan nimellä Ylpeys ja ennakkoluulo.
Voisin sulattaa sen, että elokuva luultavasti perustuu tositapahtumiin vain hyvin löyhästi, jos se olisi muuten tempaissut minut mukaansa. (Jane Austenista on käsittääkseni säilynyt hyvin vähän luotettavaa elämäkertatietoa, joten tietty vapaus suotakoon elokuvantekijöille.) Mutta kun ei tempaissut. Elokuvaan oli minusta ympätty kaikki mahdolliset Austen-kliseet, mutta tuskastuttavan kliseisesti, ja pääparin kemiassa oli toivomisen varaa. En saanut itseäni uskomaan, että tämä oli se elämää suurempi rakkaustarina, joka sai Janen kirjallisen lahjakkuuden kipunoimaan.
Itse asiassa koko ajatus vähän ärsytti. Austenin romaaneissa sankarittaret päätyvät toki lopulta avioliiton auvoisaan satamaan, mutta matkalla sinne tärkeää on naisen oma äly ja tahto, ei vain miehen metsästys. Elokuvasta sen sijaan jäi mielikuva, että vasta Lefroy teki Austenista oikean kirjailijan. Huomasin matkan varrella jopa sympatiseeraavani Lefroyn sijasta Janen kömpelöä kosijaa Mr. Wisleytä (Laurence Fox). Wisley-parka oli ujo ja kömpelö, mutta en oikein tajunnut, miksi Jane häntä niin uhmakkaasti inhosi. Välillä teki mieli melkein ravistella tyttöä, että ota nyt järki käteen ja mene niihin rikkaisiin naimisiin. Tämä ei varmasti ollut elokuvan tekijöiden tarkoitus...
Olisi mielenkiintoista kuulla muita mielipiteitä elokuvasta!
Oli se ihan ok katsoa, jos ei ajattele päähenkilöä Jane Austenina. Käsikirjoittaja ei totisesti ollut Austen. Tuo on hyvin sanottu, että Jane austenifioitiin, mutta minusta meni yli ja väärältä laidalta.
VastaaPoistaEsimerkiksi se käänne, jonka perusteella elokuvan Jane hylkäsi Lefroyn oli halpa veto. Koko se osuus tarinasta oli ihan pöljä. En osaa kuvitella Austenin romaanien kirjoittajaa toimimassa noin. :-) Puhtaasti epookkilavasteita ajatellen siistiä työtä...
Juu, visuaalisesti tämä oli kyllä ihan mukava kokemus! Luin IMDB:stä, että tässä elokuvassa oli jopa käytetty osin samoja pukuja kuin vähän aiemmin tehdyssä Ylpeydessä ja ennakkoluulossa :)
PoistaMuistan katsoneeni tämän joskus ajat sitten, vasta ihastuessani Austenin tuotantoon, ja pidin kovasti tästäkin. Mitään realistista käsitystä Austenin elämstä minulla ei kyllä ole ollut, joten tämä on uponnut kuin väärä raha tai jotain :).
VastaaPoistaMinä ehkä aloin katsoa tätä vähän liian elämäkerrallisin odotuksin... Jos ei ajattele katsovansa Jane Austenin elämää, tämä on ehkä ihan ookoo romanttinen epookkileffa.
PoistaMinä pidin tästä kovasti ja pidän edelleen, mutten kyllä voinut ajatella tämän kertovan oikeasta Austenista lainkaan :D
VastaaPoistaMinusta tämä oli elokuvana yksinkertaisesti huono, ajattelematta edes sitä, että se oli kertovinaan Jane Austenista. Austenin elämästähän tiedetään aika vähän, mikä käy ilmi esimerkiksi Carol Shieldsin kirjoittamasta Austen-elämäkerrasta.
VastaaPoista